Suomi

Keskeistä uudessa määräyksessä on se, että laitoksen ympärillä olevasta 5 kilometrin suojavyöhykkeestä ja 20 kilometrin varautumisalueesta luovutaan.

Suojavyöhykkeet ja varautumisalueet on toki oltava tulevissakin voimaloissa, mutta ne määritellään jatkossa tapauskohtaisesti.

Ydinvoimalaitoksia voidaan siis rakentaa lähelle asutusta eli jopa kaupungin tai teollisuuslaitoksen kylkeen, jos se onnistuu turvallisuudesta tinkimättä.

Määräys ei koske nykyisiä ydinvoimala-alueita, eli niissä nykyiset rajoitukset jatkuvat.

Kaukolämpö olis vamaan menny putkessaan suoja-alueen verrankin, mut onhan se kätsympää et niitä saa laittaa lähemmäs olemassaolevaa putkistoa. Artikkeli ei kerro kuinka lähelle pienydinvoimalan saa tulevaisuudessa rakentaa, ainoastaa et se voi olla "lähellä asutusta tai teollisuusalueella".

Artikkeliin haastateltu Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman kertoo lisäksi:

– Steady Energy on tehnyt aiesopimuksen Helenin ja Kuopion Energian kanssa enimmillään yhteensä viidentoista reaktorin rakentamiseksi. Käymme neuvotteluja myös muiden energiayhtiöiden kanssa. Tämä määräysmuutos helpottaa muidenkin mukaanlähtöä, sanoo Nyman.

Nymanin mukaan laitoksen kaupallinen toteutus edellyttää, että se voidaan rakentaa kaukolämpöverkon yhteyteen. Kiinteiden suojaetäisyyksien vuoksi pienydinvoimalasta kiinnostuneet kunnat eivät ole kyenneet käynnistämään laitospaikan sijoittamisen edellyttämiä kaavoitusprosesseja.

Niiden aikataulu on saada ensimmäinen kaukolämpöpienydinvoimala käyntiin vuoteen 2030 mennessä. Joka ainakin tässä päässä nostattaa kulmakarvaa, kun se on niin lyhyen ajan päässä. Niiden nettisivulla on tarkempi aikataulu, jossa on myös niiden hahmottelemat välivaiheet. Sen mukaan tänä vuonna pitäisi saada aikaan tutkimus- ja kehityskäyttöön tulevan pilottilaitoksen investointipäätös.